GSM/GPRS
GSM
Global System for Mobile Communications
ennen: Groupe Spéziale Mobile
GSM avoin langaton tiedonsiirtojärjestelmä. Tekniikan vahvuus on sen maailmanlaajuinen kattavuus. Standardoidut yhteydet ovat käytettävissä yli 200 maassa.
GSM tukee tiedon- ja puheensiirtoa, jota voidaan käyttää maailmanlaajuisesti yhden ja saman kansainvälisen puhelinnumeron kautta (roaming).
Käytössä on neljä taajuutta eli 850 MHz, 900 MHz, 1800 MHz ja 1900 MHz. Nykyaikaisissa päätelaitteissa hyödynnetään nelitaajuustekniikkaa, joten niitä voidaan käyttää kaikilla yleisesti käytössä olevilla taajuuksilla.
Kuhunkin kaupunkiin tai kullekin alueelle on sijoitettu useita tukiasemia, jotka käyttävät omaa taajuuskanavaa. Matkapuhelin tai modeemi etsii verkosta parhaiten vastaanottavan radiosolun ja kirjautuu siihen liittyvään tukiasemaan. Jos sijainti ei muutu puhelun tai tiedonsiirtoyhteyden aikana, yhteys pysyy useimmiten samalla taajuuskanavalla.
Lisäksi tukiasema siirtää matkapuhelimeen tai modeemiin naapuritukiasemien vaihtoehtoisten taajuuksien taulukon, jota voidaan skannata jatkuvasti ja johon voidaan siirtyä tarvittaessa.
Päätelaitteen tunnistamiseen tarvitaan SIM-korttia. Käyttötarkoituksesta ja palveluntarjoajasta riippuen tarjolla on erilaisia versioita:
Prepaid-kortti: lähtevät tiedonsiirtoyhteydet, tekstiviestit ja puhe
Puhekortti: lähtevät tiedonsiirtoyhteydet, tekstiviestit ja puhe
Tietoliikennekortti: saapuvat ja lähtevät tiedonsiirtoyhteydet sekä tekstiviestit
Useimmat verkko-operaattorit (palveluntarjoajat) tarjoavat myös yhdistettyjä puhe-/tiedonsiirtosopimuksia.
Tätä tarkoitusta varten SIM-kortille määritetään kaksi eri puhelinnumeroa tiedonsiirtoa ja puhetta varten.
Yleensä kaikissa korteissa on myös GPRS-vaihtoehto.
Piirikytkentäinen (circuit switched data) GSM-tiedonsiirtoyhteys muodostetaan valitsemalla puhelinnumero. Siirtonopeus on enimmillään 14 400 bit/s, ja palveluntarjoaja laskuttaa siitä yhteysajan mukaan.
GPRS
(General Packet Radio Service)
GPRS on langatonta GSM-puhelinverkkoa hyödyntävä pakettikytkentäinen tiedonsiirtopalvelu. Tässä tekniikassa tiedot hajotetaan pieniksi paketeiksi, jotka siirretään erikseen ja jotka vastaanotin kokoaa jälleen yhteen. Tämä mahdollistaa langattoman radiosolun käytettävissä olevan kaistanleveyden optimaalisen hyödyntämisen.
Teoriassa on mahdollista käyttää jopa kahdeksaa aikaviipaletta, jolloin suurin mahdollinen siirtonopeus olisi 171 200 bit/s. Käytännössä käytetään kuitenkin enintään neljää aikaviipaletta downlink-suunnassa ja enintään kahta aikaviipaletta uplink-suunnassa. Näin saavutettava siirtonopeus on käytettävän koodauksen ja verkon kuormituksesta riippuvan käytettävissä olevien aikaviipaleiden määrän mukaan enintään 50 000 bit/s.
Palveluntarjoaja laskuttaa GPRS-yhteydestä siirretyn tietomäärän eikä yhteysajan mukaan.
Tämän ansiosta GPRS-modeemit voivat olla kytkettyinä jatkuvasti, jolloin yhteyttä ei tarvitse muodostaa erikseen ja tiedonsiirto voi käynnistyä välittömästi.
GPRS on TCP/IP-pohjainen tekniikka, eli yhteyden muodostamiseksi ei valita puhelinnumeroa. Palvelun käyttämiseen riittää ilmoittautuminen radiosoluun, minkä jälkeen kukin langaton laite saa oman IP-osoitteen. Tämä osoite on usein dynaaminen, eli palveluntarjoaja vaihtaa sitä 24 tunnin välein. Jotkin palveluntarjoajat, esim. Vodafone ja T-Mobile, tarjoavat erityisiä kiinteitä IP-osoiteratkaisuja.